Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Suomen suurlähetystö, Bryssel : Tietoa Belgiasta : Yhteiskunta, kulttuuri ja media

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Bryssel

Ambassade de Finlande
Avenue de Cortenbergh 80, B-1000 Bruxelles, Belgique
Puh. +32-2-287 1212
S-posti: sanomat.bry@formin.fi
Français | Nederlands | Suomi | Svenska |  | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Maatiedosto Belgia

Yhteiskunta, kulttuuri ja media

Väestö

Väkiluku: 10 827 000, joista

 

  • flaameja on 58 prosenttia,
  • vallooneja 31 prosenttia ja
  • muita 11 prosenttia.

Uskonto

Roomalaiskatolisia 75 prosenttia, muita (mukaan lukien protestantit) 25 prosenttia.

Kielet

Väestöstä 60 prosenttia on flaaminkielisiä ja ranskankielisiä 40 prosenttia. Saksankielisten osuus on alle yksi prosentti.

Oikeusjärjestelmä

Kolmiasteinen oikeuslaitos. Hallitus nimittää korkeimman oikeuden (Hof van Cassatie; Cour de Cassation) jäsenet.

Koulu- ja opetusjärjestelmä

Oppivelvollisuus alkaa sen vuoden syyskuussa, jona lapsi täyttä kuusi vuotta. Belgiassa on varsinaisesti kaksi koulujärjestelmää: julkinen ja yksityinen. Valtion ja kuntien (tai provinssien) sekä kieliyhteisöjen ylläpitämät julkiset koulut ovat ilmaisia ja yksityisistäkin kouluista suurin osa saa valtionapua ja koulumaksut ovat lähes nimelliset. Oppivelvollisuus Belgiassa jatkuu aina 18 ikävuoteen saakka.

 

Belgiassa on sekä ranskan- että hollanninkielisiä yliopistoja. Brysselissä on Université Libre de Bruxelles ja Facultés Universitaires Saint-Louis. Louvain-la-Neuvessa puolestaan Université Catholique de Louvain. Lisäksi pääkaupungissa on ICHEC (Institut Catholique des Hautes Etudes Commerciales). Gembloux'ssa on maataloustieteellinen oppilaitos. Muut ranskankieliset yliopistot ovat

  • Liègessä,
  • Monsissa,
  • Namurissa,
  • Arlonissa ja
  • Charleroissa.

 

Brysselin hollanninkielinen yliopisto on Vrije Universiteit van Brussels. Yliopistokaupunkeja ovat myös Leuven, Antwerpen, Gent, Limburg  ja Kortrijk. Muita oppilaitoksia on useita satoja kattavasti eri aloilta.

Yhteiskuntaolot

Maan jakautuneisuudesta huolimatta yhteiskuntaolot ovat Belgiassa vakaat.

Kulttuuri

Belgiassa niin sanotut yksilöön liittyvät asiat, kuten kulttuuri ja opetus, kuuluvat kieliyhteisöjen (ranskan-, flaamin- ja saksankielinen) toimivaltaan. Näin ollen kukin kieliyhteisö toimii kulttuurin alalla itsenäisesti. Tästä johtuu, että Belgiasta löytyvät muun muassa sekä ranskan- että flaaminkieliset oopperatalot (La Monnaie ja De Vlaamse Opera) samoin kuin esimerkiksi Suomen Finland Festivals-organisaatiota vastaavat Festival de Wallonie ja Festival van Vlaanderen. Myös Belgian akatemialaitos on jakautunut ranskan- ja flaaminkieliseen osaan.

 

Toisaalta tietyt taiteenalat ovat vahvemmin esillä jomman kumman kieliyhteisön alueella: Valloniassa on tuettu erityisesti kuvataiteita ja Flanderissa muotoilua ja mediataidetta. Vallonian puolella sijaitsevat muun muassa Charleroin valokuvamuseo Musée de la Photographie, modernin taiteen museo MAC’s Grand Hornussa sekä grafiikan keskus Centre de la gravure et de l'image imprimée La Louvièressa.Flanderissa puolestaan sijaitsee muun muassa Gentin Designmuseo ja Kortrijkissa järjestetään joka toinen vuosi Belgian suurin designtapahtuma Interieur sekä  Mechelenissä videotaidetapahtuma Contour Mechelen.

 

Kulttuuritarjonta niin Valloniassa kuin Flanderissakin on monipuolista ja erittäin kansainvälistä. Tämä johtuu luonnollisesti siitä, että Belgiassa sijaitsee useita kansainvälisten järjestöjen päämajoja, esimerkiksi Nato. Bryssel on myös Euroopan unionin pääpaikka ja EU:n tasolla Belgiassa järjestetäänkin joka toinen vuosi suurimuotoinen Europalia-tapatuma, joka kerrallaan omistetaan yhden EU:n jäsenmaan koko kulttuurin esittelylle. Suomea esiteltiin laajasti vuonna 2006.

Media

Belgian televisiolähetykset siirtyivät lopullisesti digitaaliseen aikaa, kun Vallonia lopetti analogiset lähetyset 1. maaliskuuta 2010. Flanderissa analogiset lähetykset loppuivat jo vuonna 2008. Belgian radio ja televisio ovat valtion omistamia ja johtamia laitoksia. Ranskankielisestä ohjelmasta vastaa RTBF (Radio-Télévision Belge de la Communauté Francaise) ja hollanninkielisestä VRT (Vlaamse Radio en Televisie). Lisäksi maassa toimii kummallakin kieliyhteisöllä useita paikallistelevisioita. Televisiossa näkyvien kanavien määrä riippuu alueesta ja siitä, onko laite kaapeliverkossa. Kaapeliverkossa lähettävät ohjelmaa belgialaisten asemien lisäksi useat naapurimaiden asemat.

 

Kuten Belgian radio- ja televisioasemat, myös lehdistö sekä muu media on jakautunut hollannin- ja ranskankieliseen. Myös saksankielisellä kieliyhteisöllä on oma mediansa. Suurimmat hollanninkieliset sanomalehdet ovat De Standaard ja De Morgen. Ranskankielisistä sanomalehdistä laaja levikkisimmät ovat Le Soir ja La Libre Belgique.

TulostaLähetä

Tämän sivun sisällöstä vastaa Suomen suurlähetystö Bryssel

Päivitetty 6.7.2010

© Suomen suurlähetystö, Bryssel  | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot