Suoraan sisältöön
Suomen ulkoministeriö

Historia_BRY - Suomen suurlähetystö, Bryssel : Suurlähetystö : Historia

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Bryssel

Ambassade de Finlande
Avenue de Cortenbergh 80, B-1000 Bruxelles, Belgique
Puh. +32-2-287 1212
S-posti: sanomat.bry@formin.fi
Français | Nederlands | Suomi | Svenska |  |  | Instagram
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 

Suomen diplomaattiedustuksen alkutaipaleet Belgiassa

 

Belgia tunnusti itsenäisen Suomen 10.6.1919. Diplomaattisuhteet solmittiin maiden välille 9.7.1919.

Alkuaikoina Suomella ei ollut lähetystöä Brysselissä, vaan diplomaattisuhteita Belgian kanssa hoidettiin Haagista ja Pariisista käsin.

Ensimmäinen Suomen diplomaattinen edustaja Belgiassa oli 30.7.1920 alkaen väliaikainen asiainhoitaja Yrjö Saastamoinen, jonka päätoimipaikka oli Haag. Vuonna 1926 Belgian asioita siirtyi hoitamaan Suomen Pariisissa oleva lähettiläs Carl Enckell ja tämän jälkeen Harri Holma.

Ensimmäinen Suomen lähettiläs asettui asumaan Brysseliin vasta juuri toisen maailmansodan kynnyksellä vuonna 1938. Tällöin pohdittiin asettuisiko lähettiläs asumaan Alankomaihin vai Belgiaan ja valinta oli vaikea. Alankomaat oli perinteikäs ja kauppasuhteiden kannalta tärkeä valtio, mutta Brysseliin päädyttiin siksi, että se oli suurempi ja vilkkaampi keskus. Ennen kuin Brysselin lähetystö suljettiin toukokuussa 1940 saksalaisten joukkojen hyökättyä maahan, lähettiläinä toimivat Axel Åström ja Hugo Valvanne. Suomen tavoitteena oli pian sodan päätyttyä solmia diplomaattisuhteet uudelleen niiden maiden kanssa, joiden kanssa suhteet olivat sodan vuoksi katkenneet. Suomi ja Belgia palauttivat normaalit diplomaattiset suhteet vuonna 1946. Seuraavana vuonna Suomi avasi uudestaan edustuston Brysseliin ja lähettilääksi tuli Ragnar Nummelin.

1950-luvulla Suomi yhdenmukaisti käytäntöään muiden maiden kanssa ja Suomen ulkomailla sijaitsevien edustustojen päälliköiden asema nousi lähettiläästä suurlähettilääksi. Ensimmäinen Suomen suurlähettiläs Brysselissä oli Lauri Hjelt vuosina 1957-1959.

Suomen ja Belgian väliset suhteet kehittyivät vakaasti toisen maailmansodan jälkeen. Belgia oli perustajajäsen suurissa läntisissä järjestelmissä kuten Natossa ja EEC:ssä, kun taas Suomi noudatti puolueettomuuspolitiikkaa. Suomella oli kuitenkin kiinnostus Euroopan taloudelliseen integraatioon, jonka edelläkävijöihin Belgia kuului.

Alusta lähtien Suomen ja Belgian kanssakäyminen painottui kulttuurin ja kaupan alalle. Kauppasuhteissa Suomelle oli tärkeää etenkin puun ja puutuotteiden vienti. Suomea ja suomalaista kulttuuria tehtiin tunnetuksi siinä laajuudessa kuin silloiset resurssit sallivat.

 

Tulosta

Tämä dokumentti

Päivitetty 18.4.2007


© Suomen suurlähetystö, Bryssel  | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot