Kahdenväliset suhteet

Suomen ja Belgian välisen kaupallisen kanssakäymisen vilkkaudesta on osoituksena kauppakamarin (The Belgian-Finnish Business Association) perustaminen jo vuonna 1934. Suomalaiset investoinnit Belgiaan ovat olleet tasaisessa kasvussa koko 2000-luvun.

Belgiassa toimii Finpron tietojen mukaan noin 50 suomalaisyritystä. Edustettuina ovat muun muassa:

Suomen ja Belgian välinen kauppa on melko vilkasta, vaikka kasvupotentiaalia maiden kauppavaihdossa lienee edelleenkin. Suomi ei sijoitu Belgian kahdenkymmenen tärkeimmän kauppakumppanin joukkoon. Suomen vienti vuonna 2017 Belgiaan oli 1,97 miljardia euroa kun taas Suomi toi Belgiasta tavaraa samana vuonna 1,23 miljardin euron arvosta. Vuonna 2017 kauppatase oli noin 743 miljoonaa euroa ylijäämäinen Suomelle. Suomen vienti Belgiaan on kääntynyt kasvuun kahden vuoden laskun jälkeen. Vuonna 2017 Belgian osuus Suomen kokonaisviennistä oli 3,3 prosenttia ja osuus kokonaistuonnista 2 prosenttia.

Suomen tärkeimmät vientiartikkelit Belgiaan ovat

Muita tärkeitä vientituotteita ovat erikoiskoneet sekä erilaiset sähkölaitteet.

Belgiasta tuodaan Suomeen pääasiassa

Tärkein yksittäin tuontiartikkeli on moottoriajoneuvot.

Suomalaisyrityksille mielenkiintoisia vientimahdollisuuksia saattaisi löytyä myös cleantech -alalta, esimerkiksi biopolttoaineiden ja maalämmön hyödyntämisessä sekä energiatehokkaassa rakentamisessa. Belgiassa sekä valtio että kunnat ovat luoneet erilaisia kannustinjärjestelmiä energiatehokkaan korjausrakentamisen ja uusien lämmitystekniikoiden käyttöönoton vauhdittamiseksi. Belgiassa on myös herätty maanteiden ja kaupunkien liikenneruuhkien aiheuttamien haittoihin, joten myös älyliikenteen ja joukkoliikenteen kehittämiseen keskittyneille yrityksille saattaisi löytyä Belgiassa uusia avautuvia markkinoita.

Suomen Benelux-instituutti Brysselissä

Suurlähetystö toimii tiiviissä yhteistyössä vuonna 1993 perustetun Suomen Benelux-instituutin kanssa. Molempien tavoitteena on edistää suomalaista kulttuuria ja tehdä suomalaista taidemaailmaa tunnetuksi Belgiassa sekä luoda yhteyksiä maiden kulttuuritoimijoiden välille. Benelux-instituutin toimialue ulottuu Belgian lisäksi Hollantiin ja Luxemburgiin.

• http://www.finncult.be/(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)

Belgian ulkomaalaisviraston mukaan noin 3000 suomalaista on virallisesti rekisteröitynä Belgian kunnissa. Tämä luku ei sisällä niitä suomalaisia, jotka ovat rekisteröityneet Belgiaan joko EU-instituutioiden tai ulkoministeriön kautta tai oleskelevat maassa rekisteröitymättä. Suomalaisten määrä Belgiassa lisääntyi huomattavasti Suomen EU-jäsenyyden myötä.

Suurlähetystön lisäksi Brysselissä sijaitsee Suomen pysyvä EU-edustusto ja Nato-edustusto sekä lukuisia suomalaisten yritysten, yhteisöjen, kaupunkien, liittojen jne. edustustoja. Brysselissä toimii Suomen Benelux-instituutin ohella myös Suomen merimieskirkko. Belgiassa toimivat lisäksi Suomi-klubi sekä belgialais-suomalainen kauppakilta.

Ministeri- ja virkamiestason yhteydet Brysseliin ovat vilkkaat, koska siellä sijaitsee EU:n toimielinten lisäksi usean muiden kansainvälisten järjestöjen, kuten Naton päämaja. Kahdenvälisiä ministeritapaamisia Suomen ja Belgian välillä on kuitenkin melko harvoin. 

Tasavallan presidentti Mauno Koivisto ja rouva Tellervo Koivisto tekivät virallisen valtiovierailun Belgiaan lokakuussa 1992 ja Tasavallan presidentti Martti Ahtisaari ja rouva Eeva Ahtisaari tekivät virallisen vierailun Belgiaan marraskuussa 1995. Belgian Kuningaspari puolestaan kävi valtiovierailulla Suomessa 5.-7. kesäkuuta 1996. Vuonna 2004 Tasavallan presidentti Tarja Halonen teki virallisen valtiovierailun Belgiaan 30. maaliskuuta - 1.huhtikuuta.