Ilmaston lämpeneminen, mannerjäätiköiden sulamisen seurauksena nouseva merenpinta, merijään vähentyessä avautuvat uudet merireitit ja ennen saavuttamattomissa olleet kaasu- ja öljyvarat sekä ulko- ja turvallisuuspoliittiset kysymykset ovat saaneet aikaan vipinää myös EU:n tasolla.
EU-komission loppuvuodesta 2008 hyväksymä Arktinen tiedonanto nostaa arktisen ympäristö- ja talouspolitiikan eurooppalaiseen keskusteluun. Tiedonannossa ehdotetaan myös eurooppalaisen arktisen tietokeskuksen perustamista. Mikä olisikaan luontevampi paikka EU:n arktiselle tietokeskukselle, kuin Suomessa jo olemassa oleva Arktinen keskus?
Lapin yliopiston Arktinen keskus sijaitsee Rovaniemellä, napapiirin tuntumassa. Täältä, urbaanin ja erämaan rajalta alkaa Suomen arktinen alue. Arktinen keskus on perustettu 1989 kansainväliseksi pohjoisen tietouden ja tutkimuksen keskukseksi. Arktisen keskuksen rakennushankkeeseen yhdistettiin myös Lapin maakuntamuseo ja vuonna 1992 kaksi pohjoisuuteen erikoistunutta organisaatiota muutti arkkitehtoniseen Arktikum -taloon. Tämä kannatti: nykyään Arktikumin tiede- ja kulttuuritarjontaan tutustuu vuosittain noin 80 000 vierasta, joista yli puolet on ulkomaalaisia.
Arktinen keskus on lunastanut lupaukset pohjoisesta tietokeskuksesta tuottamalla ja jakamalla tietoa arktisesta alueesta ja tekemällä laajalti kansainvälistä yhteistyötä alueella. Arktinen keskus on kehittynyt myös monitieteiseksi tutkimuslaitokseksi, jossa kymmenet eri alojen huippututkijat eri puolilta maailmaa tarkastelevat ilmastonmuutosta, globaalimuutosta, kestävää kehitystä ja pohjoisen ympäristö- ja vähemmistöoikeutta. Arktisen keskuksen tiedekeskusnäyttelyn erityisyys on siinä, että samassa talossa työskentelee sekä alan huippututkijoita että viestinnän ammattilaisia. Kaikki tämä tuottaa tietoa suuren yleisön lisäksi päättäjille niin paikallisella ja kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla.
Tutkimus ja siihen pohjautuva tieto ja viestintä ovat avainasemassa tarkasteltaessa arktisen alueen tulevaisuutta ja kehitettäessä toimintasuunnitelmia. Ei siis ole yllättävää, että Arktinen keskus on tiiviisti mukana Suomen ja koko Euroopan arktisessa uudelleen heräämisessä. EU:n arktinen tietokeskus olisi hyvä avaus Suomen arktiselle strategialle, jota ulkoministeri Alexander Stubbin aloitteesta ollaan nyt laatimassa. Stubb esitteli asian juuri Rovaniemellä, Arktisen keskuksen 20-vuotisjuhlissa syyskuussa. Nyt ei ole aikaa jäädä hautomaan arktista strategiaa seuraavaksi 20 vuodeksi. Ilman aktiivista ja nopeaa toimintaa Suomen arktinen hetki uiskentelee sulavan jäälautan tavoin ohitsemme.
Jenni Lintula
Kirjoittaja on Lapin yliopiston Arktisen keskuksen tiedottaja. Arktisten aiheiden lisäksi Jenni kollegoineen viestii Barentsin alueeseen liittyvistä aiheista muun muassa Arktisen keskuksen ylläpitämällä Barentsinfo–internetsivustolla.
(Kolumni ilmestyi ensimmäisen kerran Museo-lehdessä 4/2009)
